My Items

I'm a title. ​Click here to edit me.

Peter Pan ei pelkää kuolemaa

“To die will be an awfully big adventure.” - J.M. Barrie, Peter Pan Isoin asia, mikä meitä motivoi on kuolemanpelko. Tiedostamme sen harvoin, sillä se on syvälle ytimeemme rakentunut järjestelmä, jonka tehtävä on pitää meidät hengissä. Kun meitä hengissä pitävä mekanismi aktivoituu aivoissamme, se saa kehon reagoimaan, mikä saa tilanteen tuntumaan uhkaavalta. Sen seurauksena voimme alkaa toimia, mutta se voi saada meidät myös jäämään paikoilleen ja välttelemään asioita. Se voi saada meidät pelkäämään elämää. Tavalla tai toisella, tietoisesti tai tiedostamatta uhkaavaksi tulkittu asia tai tilanne viittaa aina lopulta siihen, että saatamme jopa kuolla. Jos sinut irtisanotaan työstäsi, menetät nykyisen toimeentulon ja sen vuoksi mahdollisuutesi hankkia elämäsi ylläpitämiseen liittyviä asioita voi heikentyä. Yllä oleva Peter Panin lausahdus luo täysin uuden näkökulman kuolemaan. Koska emme tiedä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen voimme hyvin ajatella, että se onkin uusi seikkailu, jonka voimme kohdata rauhallisin mielin. On ristiriitaista, kuinka alitajuisesti kuolemaa peläten saatamme kuitenkin tehdä tai olla tekemättä asioita, jotka pitäisivät kehomme ja mielemme elinvoimaisina. Kun teemme joskus vaikeitakin asioita kehittäen itsehillintää ja vastustaen välitöntä helpotusta tai nautintoa, elämästämme tulee vähitellen helpompaa. Kykenemme löytämään mielenrauhan vasta, kun kykenemme kohtaamaan myös pahimmat pelkomme. Siksi vapautua pelkäämästä kuolemaa vapauttaa meidät myös elämään. Tarvitsemme tietoisuutta Kun ymmärrät, miksi ja miten aivosi, kehosi ja mielesi toimivat, kun ne tulkitsevat tilannetta uhkaavaksi voit löytää myös rauhan. Mielenrauha saa kehon rauhoittumaan. Ja kehosi rauha edistää terveyttä. Kun mielesi ja kehosi toimivat hyvin, pysyt terveenä. Keskittymiskyky, luovuus ja kykysi oppia uusia asioita lisääntyvät. Saat enemmän aikaan vähemmällä. Myös päätöksenteko helpottuu, kyky empatiaan kasvaa ja vuorovaikutus paranee automaattisesti. Kun harjoitat tietoisesti empatiaa, aivosi muuttuvat niin, että sinusta tulee onnellinen ilman, että ulkoisessa elämässäsi tarvitsee tapahtua muutoksia. Tämä kaikki tapahtuu hillitsemällä jatkuvaa päivittäistä reagointia aivoissa ja kehossa erilaisilla toimilla. Me emme ymmärrä vielä täysin, mitä stressi on.. Moni sanoo usein, ettei koe olevansa stressaantunut. Tällä tarkoitetaan usein sitä, ettei ole stressiin liittyviä negatiivisia tunteita, kuten tilanteen synnyttämää ärtyneisyyttä, pelkoa tai ahdistusta. Stressiä syntyy asioista, jotka alitajuisesti heikentävät kykyämme jäädä eloon, mutta myös asioista, jotka lisäävät sitä eli lähes kaikesta. Me myös tarvitsemme tätä mekanismia, sillä muuten emme pääsisi ylös sängystä. Stressiä voi siis sanoa olevan sekä negatiivista, että positiivista. Stressireaktio on haitallinen silloin, kun meitä hengissä pitävä mekanismi on yhtäjaksoisesti liian pitkään käynnissä, omiin voimavaroihin suhteutettuna. Ihmiset ovat harvoin tietoisia siitä, että stressireaktio käynnistyy myös positiivisista asioista. Myös iso ilo ja voimakas riemu kuluttavat. Vanha sanonta “Itku pitkästä ilosta” pitää myös paikkansa. Riemu ja sen vastakohta suru ovat myös seurausta meitä hengissä pitävän mekanismin käynnistymisestä. Tunteeksi reaktio muuttuu kehossa tapahtuvien muutosten pohjalta, kun tulkitsemme tilannetta omien kokemusten ja muistojemme pohjalta. Vaikka tunne voi syntyä myös pelkästään ajattelun kautta, tunne on usein reagointia, jonka pohjalla on sama mekanismi, joka synnyttää stressiä, joka ON stressiä. Voimmeko löytää tilan, jossa tätä reaktiota ei ole tai sitä on vähemmän? Niin, että olemme vähemmän vihaisia ja kykenemme löytämään uusia näkökulmia erilaisissa haastavissa tilanteissa, jossa mm. viha ei sumenna ajatteluamme. Onko tämä tila se, jota Descartes kuvasi sanalla järki?

Peter Pan ei pelkää kuolemaa

Hyrräävät hyvinvointihormonit

Olin yhtenä vuonna kuuntelemassa Simon Sinekia Nordic Business Forumin Impact tapahtumassa. Hän puhui siitä, kuinka useiden yritysten ja työpaikkojen tapaan myös kehossamme on toimintaan kannustava palkkiojärjestelmä. Hän kertoi mielenkiintoisella tavalla siitä, miten erilaiset hormonit vaikuttavat käyttäytymiseemme. Monet asiat tapahtuvat meissä alitajuisesti. Silloin me toimimme ennen kuin olemme ehtineet ajatella asiaa pidemmälle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valitessamme itsellemme ruoka-aineita. Myös stressihormonit vaikuttavat kehoomme jo ennen kuin tietoinen mielemme sitä ymmärtää. Se ilmenee mm. hengityksen tihentymisenä tai verenpaineen nousuna. Tämä on hyvin luonnollista ja valmistaa meitä toimintaan. Stressi ei ole siis pelkästään paha. Ongelmia syntyy vasta, kun stressihormonien eritys on jatkuvaa. Simonin puhe vahvisti ajatuksiani siitä, kuinka hormonitoimintaamme pitäisi pyrkiä tasapainottamaan omalla toiminnallamme. Tietoisuus näistä asioista auttaa toimimaan tarvittaessa toisella tavalla. HYVÄN OLON ENDORFIINI Simon mainitsi ensimmäisenä endorfiinin. Tämä on varmasti tuttu hyvänolon tuottaja meille kaikille. Endorfiinin eritys tapahtuu aivolisäkkeessä, jolla on yhteys myös stressin syntymiseen. Endorfiinin eritys on ollut erittäin hyödyllinen paleoliittisella aikakaudella. Juostessamme pakoon meitä saalistavia eläimiä endorfiini vähensi kivun tunnetta ja auttoi meitä selvitymään eläimen kynsistä. Emme tarvitse sitä onneksi enää tähän. Nykyään endorfiinia erittyy kehossamme lähinnä pitkäkestoisen liikunnan aikana. Myös nauraminen, itkeminen, seksi, auringonpaiste, voimakkaat mausteet ja kaakao lisäävät sen eritystä. Endorfiini lisää hyvän olon tunnetta, mutta pieni ikävä puoli siinä on. Endorfiinin aiheuttama hyvänolon tunne ei nimittäin kestä. Liikuntasuorituksen jälkeen tunnet olosi mahtavaksi, mutta tunti sen jälkeen tai viimeistään seuraavana aamuna tunnet korkeintaan kipua. Ymmärtämättä tätä voimme jäädä endorfiinin tuottaman hyvän olon tunteeseen koukkuun. Tämä voi johtaa ylikuntoon ja loukkantumisiin. Liikunnassakin on hyvä muistaa kohtuus ja palautumisen merkitys. DOPAMIINIPOHJAINEN PALKKIOJÄRJESTELMÄ Dopamiini vaikuttaa elimistöömme piristävästi ja energiaa lisäävästi. Se on mielenkiintoinen hormoni. Se saa meidät tavoittelemaan asioita ja sitä erittyy, kun saavutamme tavoitteemme. Dopamiinia erittyy myös joka kerta, kun näemme asioita, joita haluamme. Teetän aina pilatestuntini lopussa ihmisillä mielikuvaharjoituksen. Pyydän heitä luomaan mielessään mielikuvan asiasta, jonka he haluavat omaan elämäänsä. Näin tunti päättyy mielihyvään ja ajatuksellamme on virkistävä vaikutus. Olen välillä kysynyt, ovatko unelmat toteutuneet ja aika monella on. Unelmointi ja tavoitteet ovat näin hyväksi myös kehollemme. Dopamiini toimii myös keskushermostomme välittäjäaineena. Myös dopamiinilla on ikävämpi puolensa. Sen vaikutus ei myöskään kestä. Siksi dopamiini voi addiktoida meitä. Syöminen, alkoholi, pelaaminen ja rakas kännykkämme saavat aivomme tuottamaan dopamiinia. Me tiedämme, että myös nämä voivat koukuttaa ihmistä. Dopamiini voi addiktoida meitä myös saavuttamaan koko ajan lisää. Tämä voi liittyä niin työn tekemiseen, liikuntaharrastukseen kuin kilpaurheiluunkin. Se, että tekee välillä vähemmän, saattaa tuottaa enemmän. SEROTONIINI TEKEE MEISTÄ ONNELLISIA JA INHIMILLISIÄ Serotoniinia tuotetaan aivoissa ja suolistossa. Suurin osa serotoniinista onkin löydetty ihmisen ruoansulatuskanavasta. Se vaikuttaa ruoansulatukseemme ja mielialaamme. Sen puute voi aiheuttaa alakuloa ja väsymystä. Serotoniinin puute voi aiheuttaa myös ruokahalun ja makeanhimon lisääntymistä. Serotoniini on pimeähormoni melatoniinin esiaste ja sen vuoksi se vaikuttaa myös uneen. Serotoniinin puute viittaa selvästi ylikuntoon ja/tai pitkittyneeseen stressiin. Serotoniinin eritys lisääntyy, kun vireystilamme laskee eli kun esimerkiksi rentoudumme. Samassa Nordic Business Forum tapahtumassa Arianna Huffington kertoi, että heidän työpaikallaan on päiväunihuoneita. Tapasin myös erään norjalaisen yrityksen työntekijöitä, jotka kertoivat, että heidän työpaikalleen on tulossa rentoutumishuoneita. Tämä suuntaus on jättiaskel kohti terveyttä. Serotoniini tekee meistä inhimillisempiä ja se parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Simon kertoi, että mm. esiintyminen ja erilaiset huomionosoitukset, kuten mm. valmistujaisjuhlat opiskelun päätyttyä lisäävät serotiinin tuotantoa. Serotoniini saa meidät pitämään huolta toisistamme. Se lisää itseluottamustamme ja luottamusta toisiimme. Jokainen voi päätellä, mikä vaikutus tällä on työpaikalla. Serotoniinin vaikutus on kestävä, sillä jokainen tuntee, mikä vaikutus on esim. edesmenneen isovanhempamme tai rakkaan lemmikkimme muistolla. Serotoniinin erityksestä kannattaa pitää huoli vaikka päivittäisellä rentoutumisella. Myös rauhallinen pilates, jooga ja meditaatio tukevat sitä. OKSITOSIINI YHDISTÄÄ Oksitosiini on rakkaushormoni. Sillä on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus. Pelko (uhkan tunne) ja ahdistus liittyvät usein stressiin ja oksitosiini lievittää sitä. Paras tapa lisätä oksitosiinin eritystä on kosketus. Halaus tai taputus olkapäälle on hyvin lohduttava ja auttaa jaksamaan. Oksitosiinia erittyy myös, kun olemme ystäviemme seurassa tai silittelemme lemmikkiämme. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja se saa meidät tuntemaan olomme turvallisiksi. Tämän vuoksi myös kättelemme. Voitko kuvitella, miltä tuntuu, jos joku vetäisi kätensä pois tuossa tilanteessa? HYVINVOINTIHORMONIT HYRRÄÄMÄÄN Hyvinvointia luovat perinteisesti liikunta ja ravinto. Edellisen pohjalta ymmärrämme kuitenkin, että erilaiset, myös mielen kautta tulevat asiat vaikuttavat. Keho ja mielihän ovat yhtä, se on meille tuttu asia, mutta ymmärrämmekö tämän todella? Olin lokakuun alussa kuuntelemassa Simon Sinekia Nordic Business Forumin Impact tapahtumassa. Hän puhui siitä, kuinka useiden yritysten ja työpaikkojen tapaan myös kehossamme on toimintaan kannustava palkkiojärjestelmä. Hän kertoi mielenkiintoisella tavalla siitä, miten erilaiset hormonit vaikuttavat käyttäytymiseemme. Monet asiat tapahtuvat meissä alitajuisesti. Silloin me toimimme ennen kuin olemme ehtineet ajatella asiaa pidemmälle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valitessamme itsellemme ruoka-aineita. Myös stressihormonit vaikuttavat kehoomme jo ennen kuin tietoinen mielemme sitä ymmärtää. Se ilmenee mm. hengityksen tihentymisenä tai verenpaineen nousuna. Tämä on hyvin luonnollista ja valmistaa meitä toimintaan. Stressi ei ole siis pelkästään paha. Ongelmia syntyy vasta, kun stressihormonien eritys on jatkuvaa. Simonin puhe vahvisti ajatuksiani siitä, kuinka hormonitoimintaamme pitäisi pyrkiä tasapainottamaan omalla toiminnallamme. Tietoisuus näistä asioista auttaa toimimaan tarvittaessa toisella tavalla. HYVÄN OLON ENDORFIINI Simon mainitsi ensimmäisenä endorfiinin. Tämä on varmasti tuttu hyvänolon tuottaja meille kaikille. Endorfiinin eritys tapahtuu aivolisäkkeessä, jolla on yhteys myös stressin syntymiseen. Endorfiinin eritys on ollut erittäin hyödyllinen paleoliittisella aikakaudella. Juostessamme pakoon meitä saalistavia eläimiä endorfiini vähensi kivun tunnetta ja auttoi meitä selvitymään eläimen kynsistä. Emme tarvitse sitä onneksi enää tähän. Nykyään endorfiinia erittyy kehossamme lähinnä pitkäkestoisen liikunnan aikana. Myös nauraminen, itkeminen, seksi, auringonpaiste, voimakkaat mausteet ja kaakao lisäävät sen eritystä. Endorfiini lisää hyvän olon tunnetta, mutta pieni ikävä puoli siinä on. Endorfiinin aiheuttama hyvänolon tunne ei nimittäin kestä. Liikuntasuorituksen jälkeen tunnet olosi mahtavaksi, mutta tunti sen jälkeen tai viimeistään seuraavana aamuna tunnet korkeintaan kipua. Ymmärtämättä tätä voimme jäädä endorfiinin tuottaman hyvän olon tunteeseen koukkuun. Tämä voi johtaa ylikuntoon ja loukkantumisiin. Liikunnassakin on hyvä muistaa kohtuus ja palautumisen merkitys. DOPAMIINIPOHJAINEN PALKKIOJÄRJESTELMÄ Dopamiini vaikuttaa elimistöömme piristävästi ja energiaa lisäävästi. Se on mielenkiintoinen hormoni. Se saa meidät tavoittelemaan asioita ja sitä erittyy, kun saavutamme tavoitteemme. Dopamiinia erittyy myös joka kerta, kun näemme asioita, joita haluamme. Teetän aina pilatestuntini lopussa ihmisillä mielikuvaharjoituksen. Pyydän heitä luomaan mielessään mielikuvan asiasta, jonka he haluavat omaan elämäänsä. Näin tunti päättyy mielihyvään ja ajatuksellamme on virkistävä vaikutus. Olen välillä kysynyt, ovatko unelmat toteutuneet ja aika monella on. Unelmointi ja tavoitteet ovat näin hyväksi myös kehollemme. Dopamiini toimii myös keskushermostomme välittäjäaineena. Myös dopamiinilla on ikävämpi puolensa. Sen vaikutus ei myöskään kestä. Siksi dopamiini voi addiktoida meitä. Syöminen, alkoholi, pelaaminen ja rakas kännykkämme saavat aivomme tuottamaan dopamiinia. Me tiedämme, että myös nämä voivat koukuttaa ihmistä. Dopamiini voi addiktoida meitä myös saavuttamaan koko ajan lisää. Tämä voi liittyä niin työn tekemiseen, liikuntaharrastukseen kuin kilpaurheiluunkin. Se, että tekee välillä vähemmän, saattaa tuottaa enemmän. SEROTONIINI TEKEE MEISTÄ ONNELLISIA JA INHIMILLISIÄ Serotoniinia tuotetaan aivoissa ja suolistossa. Suurin osa serotoniinista onkin löydetty ihmisen ruoansulatuskanavasta. Se vaikuttaa ruoansulatukseemme ja mielialaamme. Sen puute voi aiheuttaa alakuloa ja väsymystä. Serotoniinin puute voi aiheuttaa myös ruokahalun ja makeanhimon lisääntymistä. Serotoniini on pimeähormoni melatoniinin esiaste ja sen vuoksi se vaikuttaa myös uneen. Serotoniinin puute viittaa selvästi ylikuntoon ja/tai pitkittyneeseen stressiin. Serotoniinin eritys lisääntyy, kun vireystilamme laskee eli kun esimerkiksi rentoudumme. Samassa Nordic Business Forum tapahtumassa Arianna Huffington kertoi, että heidän työpaikallaan on päiväunihuoneita. Tapasin myös erään norjalaisen yrityksen työntekijöitä, jotka kertoivat, että heidän työpaikalleen on tulossa rentoutumishuoneita. Tämä suuntaus on jättiaskel kohti terveyttä. Serotoniini tekee meistä inhimillisempiä ja se parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Simon kertoi, että mm. esiintyminen ja erilaiset huomionosoitukset, kuten mm. valmistujaisjuhlat opiskelun päätyttyä lisäävät serotiinin tuotantoa. Serotoniini saa meidät pitämään huolta toisistamme. Se lisää itseluottamustamme ja luottamusta toisiimme. Jokainen voi päätellä, mikä vaikutus tällä on työpaikalla. Serotoniinin vaikutus on kestävä, sillä jokainen tuntee, mikä vaikutus on esim. edesmenneen isovanhempamme tai rakkaan lemmikkimme muistolla. Serotoniinin erityksestä kannattaa pitää huoli vaikka päivittäisellä rentoutumisella. Myös rauhallinen pilates, jooga ja meditaatio tukevat sitä. OKSITOSIINI YHDISTÄÄ Oksitosiini on rakkaushormoni. Sillä on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus. Pelko (uhkan tunne) ja ahdistus liittyvät usein stressiin ja oksitosiini lievittää sitä. Paras tapa lisätä oksitosiinin eritystä on kosketus. Halaus tai taputus olkapäälle on hyvin lohduttava ja auttaa jaksamaan. Oksitosiinia erittyy myös, kun olemme ystäviemme seurassa tai silittelemme lemmikkiämme. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välisiä suhteita ja se saa meidät tuntemaan olomme turvallisiksi. Tämän vuoksi myös kättelemme. Voitko kuvitella, miltä tuntuu, jos joku vetäisi kätensä pois tuossa tilanteessa? HYVINVOINTIHORMONIT HYRRÄÄMÄÄN Hyvinvointia luovat perinteisesti liikunta ja ravinto. Edellisen pohjalta ymmärrämme kuitenkin, että erilaiset, myös mielen kautta tulevat asiat vaikuttavat. Keho ja mielihän ovat yhtä, se on meille tuttu asia, mutta ymmärrämmekö tämän todella?

Hyrräävät hyvinvointihormonit

Tiedänkö vai tunnenko itseni ?

Jaakko Muhonen kirjoittaa kirjassaan Tietoisuuden synteesi siitä, kuinka henkisen kasvun tiellä itsetuntemuksen tulisi olla ennen itsekasvatusta. Kirja on hienoa luettavaa ja tässä asiassa piilee tärkeä opetus. Mitä itsetuntemus on? Lyhyesti itsetuntemusta voisi kuvata vaikka näin: Tutustuessamme itseemme haluamme tietää, mistä olemme kiinnostuneita ja mikä meitä aidosti motivoi. Saatamme huomata itsessämme asioita, joista emme pidä ja kuitenkin ymmärtää itseämme (ja muita) negatiiviseltakin näyttävän toiminnan takana. Näemme itsessämme ja toisissa hyvää ja olemme valmiita ilmaisemaan myös loukkaantumisemme, kun toisen käytös ei miellytä. Parhaimmillaan sekin on rakkaudellinen teko ja näin vaikeissakin ristiriitatilanteissa päädytään rakentavaan neuvotteluun. Kun itsekasvatus tulee ennen itsetuntemusta Esimerkkinä itsetuntemuksen puuttumisesta tulee ensimmäiseksi mieleeni uskonnot. Ilman riittävää itsen tutkiskelua ja sitä kautta syntyvää itsetuntemusta uskon opit ja ohjeistukset muodostuvat ensisijaisiksi, mikä johtaa tiedolliseen ymmärtämiseen, mutta ei välttämättä muuta käyttäytymistä, eikä näin johda aitoon lähimmäisen rakkauteen. Ne voivat muodostua jopa vallankäytön välineeksi, vaikka itse uskonto saattaa olla peräisin syvästä henkisestä heräämisestä, itseä kohti kääntymisestä, ymmärryksestä ja rakkaudesta. Itsetuntemuksen puuttuminen saattaa synnyttää helposti itseltä tiedostamattomia itsekkäitä motiiveja, vaikka päältä päin kuvitteleekin tekevänsä muille ihmisille hyvää. Tällaista itsekkäistä tarkoitusperistä lähtevää auttamista voisi kutsua myös manipuloinniksi. Tarkoitus ei mielestäni kuitenkaan koskaan pyhitä keinoja. Itsetuntemuksen puute näkyy kaikkialla Itsetuntemuksen puute näkyy uskontojen lisäksi monissa muissakin asioissa, kuten esimerkiksi tavassa tehdä työtä. Ajatellaanpa vaikka lääkäreitä. Heidän voisi kuvitella olevan aina työssään vilpittömiä ja ihmisen asialla. Kuitenkin tiedetään, että lääkärit ovat esimerkiksi määränneet tietyn lääkevalmistajan lääkkeitä tavoitellakseen näin lähinnä omaa hyötyä. Useat yritykset ilmoittavat arvoikseen hyvältä kuulostavia asioita, mutta edelleen on olemassa monia yrityksiä, jotka esittämistään arvoista huolimatta pyrkivät tavoitteisiin keinolla millä hyvänsä. Luonnollisesti tämä synnyttää ihmisissä myös epäluottamusta. Emme voi olla täysin varmoja siitä, kuka tahtoo oikeasti parastamme, joten on parempi epäillä vähän kaikkea, vaikka joukossa olisi myös aitoutta ja rehellisyyttä. Se voi olla suuri menetys. "Oikea tieto" vastaan kokemus Uskomme monesti myös ainoaan oikeaan tietoon ja sitä etsitäänkin kuumeisesti ulkoapäin. Kun kysyin seniorijoogaryhmäläisiltä, missä hengitys tuntuu, kukaan ei uskaltanut vastata. Näin ehkä siksi, että he eivät tienneet, missä sen pitäisi tuntua. Jooga voi olla parhaimmillaan yksi itsetuntemukseen johtava harjoitus, mutta joogan intohimoinenkin harrastaja saattaa myös ohittaa ns. itsetuntemukseen johtavan vaiheen. Parhaimmillaan jooga on pysähtymistä, läsnäoloa ja tietoisen mielen hiljentämistä, mikä voi edistää itsen tuntemista. Siinä vaiheessa, kun syntyy kiistaa mm. siitä, mikä on oikea joogamuoto, on kyse vain teoriasta ja opeista, joita tulee noudattaa. Niitä ei ole sisäistetty kokemuksellisesti. Kokemuksellisuus tuo monesti myös ymmärryksen siitä, että tavoitteeseen voidaan kulkea montaa eri reittiä. Tieto vallankäytön välineenä Tämänkaltainen usein esiintyvä epävarmuus omasta kokemuksesta saattaa johtua siitä, että henkinen kasvu ja sitä kautta syntyvä itsetuntemuksen tavoittelu ei ole ollut muodissa. Yhteiskunnassamme tieto on ollut pitkään paljon arvostetumpaa. Muistan joskus kuulleeni lauseen: ”Tieto on valtaa.” Koska itsetuntemukseen kuuluu myös omien heikkouksien hyväksyminen, on helpompaa omaksua tieto (ja näyttää näin muille heidän heikkoutensa). Näin pysyy itse vahvana ja omat heikkoudet jäävät piiloon. Narsistiset persoonat ovat mielestäni hyvä esimerkki siitä, mitä syntyy, kun omaa sosiaaliset taidot ilman henkistä kasvua ja itsetuntemusta. Aluksi päällepäin kaikki on hyvin. Mutta lopputulos on jotain muuta. Nöyrtyminen ilman aitoutta on vallan väline Narsistien uhreille parasta on itsetuntemuksen lisääminen. Se on myös ainoa keino, millä estää narsismin ote. On alettava luottaa itseensä ja tunteisiinsa, vaikka ne olisivat negatiivisiakin. Nöyrtyminen ilman aitoutta voi myös olla vallan väline. Sen avulla saa toisen tuntemaan syyllisyyttä. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka tutustuvat rehellisesti itseensä ja kykenevät lisääntyvän itsetuntemuksen kautta hyväksymään täysin ensin itsensä ja sitä kautta toisen ihmisen sekä osoittamaan hänestä löytyvät voimavarat hänelle itselleen. Se on aito rakkaudellinen teko, joka voi syntyä vain rehellisen itsetutkiskelun kautta. Kokemus, persoona ja henkilökohtainen kiinnostus Tiedon ”valta” on onneksi häviämässä. Meillä on nykyisin mahdollisuus hankkia tietoa asiasta kuin asiasta muutamalla napin painalluksella ja tämä muuttaa maailmaa. Me arvostamme enemmän rehellisyyttä, kokemusta, persoonaa ja henkilökohtaista osaamista. Arvostamme asiantuntijan aitoa kiinnostusta ja paneutumista asiaan. Ihmisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen ei ole enää teorioiden varassa, vaan ihmisten jotka löytävät asioita itsestään ja auttavat muita kokemaan saman. Tämä avaa väylää itsetutkiskelulle. Nykyisin on tutkittu, että tiedon soveltamisen harjoittelu tehostaa ajatteluakin paremmin kuin muistiharjoitukset. Epätäydellisen täydellinen On tärkeää, että jokainen meistä uskaltaa tunnustaa olevansa myös epätäydellinen. Sillä mitä enemmän puolia kiellämme itsestämme, sitä enemmän näemme niitä muissa, mikä johtaa helposti muiden tuomitsemiseen. Usein tiedostamatta padottu viha ilmaistaan tavalla tai toisella. On äärimmäisen vapauttavaa huomata, että voin olla hyvä ihminen ja tuntea voimakasta vihaa ja on hyvä huomata, että voin olla ammattitaitoinen ilman, että minun tulisi tietää ja osata kaikki. Enkä tunne itseäni huonoksi, vaikka asiakastapaamisen jälkeen jään pohtimaan, kuka lopulta valmensi ja ketä? Niin se parhaimmillaan menee. Näkee hyvän ja pahan, joiden yhdistelmästä syntyy aito ihminen, joka ymmärtää, että on matkalla ja koko ajan oppimassa lisää. Itsetuntemukseni lisääntyy päivä päivältä.


”Koittaa aika,

kun ilahtuen tervehdit itseäsi
omalla kynnykselläsi peilissä,
ja te molemmat hymyilette.


Käytte pöytään. Syötte.
Rakastat jälleen vierasta,
joka kerran olit.

Tarjoat viiniä. Leipää.
Palautat sydämesi
sille, joka on sinua rakastanut.


Koko elämäsi, jonka hylkäsit
toisen tähden, joka tuntee sisimpäsi. Ota rakkauskirjeet kirjahyllystä,
valokuvat, lohduttomat sanat,
hävitä kuvasi peilistä.

Istu pöytään. Ahmi elämäsi.

- Derek Walcott

Tiedänkö vai tunnenko itseni ?

UNELMISTA TOTTA

"Kun kykenemme unelmoimaan, kykenemme myös saavuttamaan unelmamme." Olin muutama vuosi sitten Nordic Business Forumin tapahtumassa, jossa oli puhumassa myös Arnold Schwarzenegger, yksi fitness- ja kehonrakennusmaailman sekä elokuva-alan suurimmista tähdistä. Hän on myös poliitikko ja hänestä sanotaan, että hän on myös suuri ihmisystävä. Se todella huokuu hänestä ja häntä kuunnellessa tulee yksinkertaisesti lämmin ja hyvä olo. Olen nähnyt hänet pari kertaa aiemminkin Las Vegasissa Mr. Olympiassa ja olen ollut jopa hänen kutsumanaan Arnold Classicissa Ms. Fitness World kilpailussa. Sain kutsun myös seuraavana vuonna, mutta selän loukkaantumisen vuoksi kisa jäi väliin. Tunnelma Nordic Business Forumin tapahtumassa oli huikea, kun Arnold Bruce Oreckin esittelemänä saapui lavalle. Minun lisäkseni myös koko noin 5300 hengen yleisö olivat innostuneita, eikä Arnold tietenkään pettänyt yleisön odotuksia. Hän oli hauska ja hänen aitoutensa sai yksinkertaisilta kuulostavat asiat heräämään eloon. Mainittakoon myös, että hän on 67-vuotiaaksi edelleen todella hyväkuntoinen. Hän kertoikin 15 tuntia kestävän lentonsa jälkeen menneensä ensimmäisenä treenaamaan. Hänen mielestään jokaisella on aikaa treenata. Aikaa voi varastaa jopa nukkumisesta. Hän hauskuutti ihmisiä sanomalla, että jos ei ehdi nukkua pitää nukkua nopeammin (”Sleep Faster!”) Tutustuin ennen tätä tapahtumaa myös hänen uusimpaan kirjaansa, Total Recall - Uskomaton elämäntarinani. Arnold puhui seminaarissa ja kertoo myös kirjassaan omista säännöistään, jotka hänen mukaansa ovat menestyksen salaisuus. Puhuin heti Arnoldin Suomen vierailun jälkeen Nordic Fitness Expo tapahtumassa unelmien toteuttamisesta ja koska Arnoldin esittämät asiat ovat itselleni hyvin tuttuja ja ovat herättäneet itsessäni paljon oivalluksia, käytin niitä oivalluttaakseni myös omia kuulijoitani. Se, että kuulin nämä asiat myös itsensä Arnoldin suusta antoi tietenkin hengen esitykseeni. Niin paljon hänen näkemisensä toi mieleen oman palavan haluni menestyä aiemmin fitnesskilpailuissa. Nykyään tuo palo liittyy toisenlaiseen esillä oloon, Arnoldin tapaan nykyään enemmän muiden innostamiseen. Arnoldin säännöt unelmien toteuttamiseen ovat yksinkertaisia, mutta eivät yhtään yksinkertaisempia, sillä tietopuolisen omaksumisen lisäksi tarvitaan myös omaa oivallusta ja asian syvää kokemista. Tutkitaanpa omaa unelmaa näiden Arnoldin mainitsemien asioiden avulla: 1. Näe mielikuva unelmastasi ja uskalla unelmoida isosti Ensimmäiseksi Arnold käskee unelmoimaan ja näkemään mielikuvan asiasta. Monesti unelmamme näyttäytyykin meille välähdyksen omaisesti, aivan kuin intuitiomme haluaisi kertoa jotain tulevasta. Joskus mielemme ei kuitenkaan salli meidän innostua asiasta niin, että alkaisimme tehdä jotain asian eteen. Järki sanoo, ettei se ole järkevää tai ettei se onnistu. Arnold käskee kuitenkin vain unelmoimaan ja unelmoimaan vieläpä isoja asioita. 2. Luota itseesi Hän kehottaa luottamaan itseensä ja tarkoittaa sillä sitä, että tiedät kuka olet. Ei mikä, eikä mitä vaan kuka. Eikä sitä, mitä vanhempamme tai ihmiset ympärillämme haluavat meidän olevan, vaan sinä itse. Tunnet itsesi tai ainakin tutustut itseesi ja siten todella tiedät, kuka olet. Kannattaa kysyä itseltään välillä: Mikä tekee sinut aidosti onnelliseksi? 3. Ajattele asioita mahdollisiksi (Break the rules!) Arnold sanoo, että sinun tulisi vastustaa ehdottomuutta ja sellaisia ajatuksia kuin ”En pysty” tai ”Se on mahdotonta.” Tämä vaatii kykyä ajatella ns. laatikon ulkopuolella (Think outside of the box!). Sanoisin, että välillä sinun tulisi astua jopa itsesi ulkopuolelle kyetäksesi ajattelemaan eri tavalla. On myös mallitettu ihmisiä, jotka selviytyvät hyvin tässä kaoottisessa maailmassa. Yksi heidän ajattelutavoistaan oli kyetä näkemään, mitä mahdollisuuksia erilaisissa, hankalissakin tilanteissa saattaa löytyä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettet voi miellyttää kaikkia ihmisiä. Kaikki eivät aina pidä siitä, että osoitat heidän oman uskomuksensa vääräksi. 4. Älä pelkää epäonnistumista Ole suorastaan halukas epäonnistumaan. Arnold sanoo, että jos kaadut, voit kaatua vain maahan asti. Maa ottaa vastaan ja myös menestyvät ihmiset epäonnistuvat, mutta he nousevat takaisin ylös. Epäonnistumiset opettavat tekemään töitä. Me emme voi aina voittaa, mutta emme voi sen vuoksi pelätä tehdä päätöksiä. Joskus me pelkäämme enemmän epäonnistumisesta syntyviä tunteita, kuin itse epäonnistumista. Kun uskot itseesi ja asiaasi, innostuksesi puskee sinua automaattisesti eteenpäin! 5. Älä kuuntele negatiivista puhetta Tämä tarkoittaa sitä, että välillä on valittava seuransa ja ne ihmiset, joiden kanssa viettää aikaansa. Kuinka moni onkaan sanonut meille, ettei voi tehdä sitä tai tätä, tai koska jotain ei ole tehty aiemmin sitä ei voi nytkään tehdä. Arnold sanoi: ”Jos olisin kuunnellut kaikkia niitä, jotka sanoivat minulle, että en tule pärjäämään, en olisi täällä tänään puhumassa teille. Olisin yhä jodlaamassa Alpeilla.” 6. Tee töitä (Work your butt off!) Menestys ei koskaan tule hetkessä, eikä sattumalta. Sinun on annettava kaikkesi, sillä et halua epäonnistua sen vuoksi, ettet ole tehnyt riittävästi töitä. On tärkeää rentoutua ja pitää hauskaa, mutta on hyvä myös muistaa, että joku työskentelee koko ajan kovaa, joku viisastuu ja joku voittaa. Sanotaan, että tullakseen mestariksi, sinun tulisi työskennellä 10 000 tuntia. Laskin yhtenä päivänä, että jos haluan tulla hyväksi puhujaksi ja puhun kolme tuntia päivässä, siihen menee aikaa 12,8 vuotta. Ehkä tämä ei ole ehdoton sääntö kaikissa asioissa, mutta varmaa on, että ilman harjoittelua tai työn tekemistä ei kehity eikä voi tulla paremmaksi. Siksi on hyvä aloittaa jo tänään! 7. Anna jotain myös takaisin Se, että autat muita ihmisiä, tuottaa sinulle eniten tyydytystä, lopulta enemmän kuin mikään. On ihanaa kokea onnistumisia, mutta on suorastaan fantastista auttaa muita onnistumaan! Arnold sanoo, että meillä on oltava itseämme suurempi tarkoitus. Me emme voi vain ottaa, vaan on ymmärrettävä antaa jotain myös takaisin. Meissä ihmisissä on valtava potentiaali ja se on aina suurempi kuin kykenemme itse kuvittelemaan. On hienoa auttaa ihmisiä löytämään omia voimavaroja ja kykyä. Arnold kutsuu itseään innostajaksi. Sen lisäksi, että tiedän olevani haaveilija, haluaisin kutsua itseäni Arnoldin tavoin myös innostajaksi. Arvaukseni on, että teit tänäänkin jonkin asian todella hyvin, jopa paremmin kuin muut? Nämä asiat kuulostavat varmasti tutuilta. Moni myös sanoo tietävänsä nämä asiat. Joku jopa sanoi Arnoldin vierailun jälkeen, etteivät nämä säännöt toimi. Itse olen kokeillut kaikkia ja minun kohdallani ne ovat toimineet. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, sillä vasta oman kokemuksen kautta ne alkavat elää. Sinusta ei koskaan tule Arnoldia, mutta sinusta voi tulla paras ja aidoin versio sinusta itsestäsi!

UNELMISTA TOTTA

Pitääkö jokaisesta asiasta muodostaa mielipide?

Me yleistämme, luokittelemme, luomme käsitteitä, pienennämme, tiivistämme. Teemme sen, jotta elämä olisi helpompaa. Jotta mielemme ei joutuisi ponnistelemaan. Verkostoidumme jakamalla mahdollisimman paljon käyntikortteja, haalimalla mahdollisimman paljon tykkääjiä Facebookissa ja markkinoimalla tuotteitamme tunkemalla ihmisten sähköpostit täyteen mainoksia. Kaiken täytyy tapahtua nopeasti. ”Ohutsiivutamme” asioita ja ihmisiä, jotta voimme pikaisesti luokitella asioiden ja ihmisten käyttökelpoisuuden tai hyödyllisyyden. Tämä näkyy nykyisessä markkinoinnissa, mutta myös ihmisten henkilökohtaisessa elämässä. Elämä alkaa tuntua tylsältä, ennakoidulta saman toistolta ja masennus saa ihmiset hakemaan pikaista parannusta lääkepurkista. Pitääkö meidän päästä helpolla? Onko hyvä ajatella oikoen ja yleistäen? Onko maailma täysin selitetty, niin ettei ole enää mitään uutta löydettävää? Pitkästytkö helposti? Kykenetkö välillä vain kuuntelemaan? Työskentelin jossain vaiheessa kuntokeskuksessa kuntosaliohjaajana. Saatoin tutustua ja ohjata yhden päivän aikana kymmenenkin ihmistä. Työstä olisi saattanut tulla saman toistoa ja tylsää, mutta opin helposti kuinka tehdä siitä mielenkiintoista. Opettelin kuuntelemaan ja esittämään kysymyksiä. Joka kerta ihmisestä paljastui uusia asioita, usein hyvin mielenkiintoisia ja opettavaisia. Nykyään, kun valmennan ihmisiä nautin ajan pysähtymisestä ja siitä, että saan tutustua toiseen ihmiseen ja kaikkeen siihen rikkauteen, mitä hänessä on. Samalla, kun kuuntelen kuinka he pohtivat asioita ja elämäänsä opin itse. Pidän ihmisistä ja olen huomannut, että ihmisistä voi myös oppia pitämään lisää. Ensin piti vain opetella pitämään itsestä. Se vaatii myös pysähtymistä, kuuntelemista sekä ymmärtämistä. Sen huomaamista, että asiat eivät olekaan mustavalkoisia. Voimme jättää asioita auki. Voimme olla mahdollisimman pitkään päättämättä, mitä mieltä olemme. Tai voimme olla asiasta kahta eri mieltä. Vähitellen huomaamme, kuinka maailma avautuu, maailmaan tulee uusia asioita ja mielenkiintomme herää. Haluat tutkia asioita ja jokaisesta päivästä tulee enemmän elämisen arvoista. Vaikka aluksi tuntuisi helpommalta päättää pikaisesti ja lokeroida asiat ja ihmiset "niille kuuluville paikoilleen" sen huomaaminen, ettei niin tarvitsekaan tehdä on jopa helpottavaa. Voimme antaa mielipiteemme muodostua vähitellen, tutkien asioita uteliaana ilman ennakkoajattelua useasta eri näkökulmasta.

Pitääkö jokaisesta asiasta muodostaa mielipide?

Your brain needs breaks

Your brain needs breaks